Toinen jalka Britanniassa siskon ja tyttären avaamista ovista. Edinburghin kesäiset festivaalit, niin paljon tapahtumia, ihmisiä, valintoja.
Eksyin runoilija Liz Nivenin work-shop’iin, jossa hän kertoi skotin kielen keruusta, paikoista, joissa puhutaan sanoilla, joita ei ole kirjattu kansiin. Mielenkiintoista.
Hänelle olin ihminen, joka tuli kielen kannalta kiinnostavasta maasta, karjalan murre, Kalevala. Joimme kahvia ja hän ehdotti, että kääntäisin hänen runojaan. Näin alkoi yhteinen matkamme, johon sisältyi esiintymisiä sekä Helsingissä että Glasgowssa.
Kirjoittamani runot sodasta isäni kokemusten kautta olivat itsenäisyyttä haikailevassa maassa ajankohtaisia. Liz luki niitä silloinkin, kun en itse päässyt niitä esittämään. Ja vei ne kirjallisuuslehden korvien kuultaviksi. Tämä kysyi, voiko julkaista niitä. Näin sain palstatilaa aukeaman verran Northwords lehdessä.
